Sankarimme suutarit: Haukanvuori

Asiantuntemattomien tahojen mielestä me täällä Kummissa kengissä saatamme ostaa aivan liikaa kenkiä. Itse asiassa näin sanovat myös asiantuntevat tahot. Se ei kuitenkaan tarkoita, että suhtautuisimme kenkiin kertakäyttötuotteina. Päinvastoin, panostamme laatuun ja kestävyyteen. Jos kenkään tulee häiriö, on ensimmäinen reaktio korjaaminen, ei roskiinheitto. Iloksemme olemme havainneet kertakäyttökulttuurin hitaasti muuttuvan epämuodikkaaksi ja tätä loistotrendiä vahvistaaksemme esittelemme Helsingin hyviä suutareita, noita hädänalaiset kenkämme pelastavia sankareita!  

Ensimmäisenä vuorossa on Fleminginkadun Suutari Haukanvuori.

Ei onneksi ihan katoavaa kansanperinnettä: kulman suutari

Fleminginkadun Haukanvuori on hieman hämäävä nimitys, sillä aiemmin suutari Jens Haukanvuori on tunnettu Viiskulman suutarina. Viitisen vuotta sitten hän myi liikkeensä Viiskulmassa ja lähti Itä-Suomeen, mutta palasi viime heinäkuussa Helsinkiin, tällä kertaa Kallioon. Fleminginkadun tilassa toimi ennen rock'n roll -henkinen suutari ja asiakaskuntaa on jäänyt, ainakin vierailuni aikana näkemistäni hiuslaitteista päätellen, myös Haukanvuorelle. Liikkeessä voi törmätä myös toiseen osakkaaseen, Jari Miettiseen, sekä söpöön eläimeen.

Virallinen Söpö Eläin, Pinnu

Onnistun ryysimään paikalle kysymyksineni viikon kiireisimpänä hetkenä, lauantaina juuri ennen (ja jälkeen) sulkemisajan. Saan siis aika hyvän otoksen asiakaskunnasta; paikalla käyvät yhdet selkeästi laadukkaat stilettokorkosaappaat, muutamat lenkkarit, parit mustat nilkkurit sekä terveyskengät. Tilauksia on avaimista puolipohjiin. Asiakas varmistaa, että ovathan puolipohjat kumia ja närkästyneenä kivahdan, että eihän nyt tämän tason suutarissa käytetä MUOVIA! Haukanvuoren julkisuuskuvan takia on hyvä, että teen tämän vain pääni sisässä.

Suutarinhomma on pitkälti käsityötä ja sellainen maksaa – joskus jopa enemmän kuin uusi kenkä. Siis uusi halpa kenkä, joka kestää sen minkä kestää. Vinkki: se ei ole pitkä aika. Haukanvuori on tyytyväinen nykyiseen sijaintiinsa, sillä Helsingissä ja varsinkin Kalliossa ymmärretään käsityön merkitys ja panostetaan laatuun ja pitkään käyttöikään absoluuttisen halpuuden sijaan. Tämä ei ole joka paikassa mikään itsestäänselvyys.

Vähän tujakampi ompelukone

Haukanvuoren ensimmäinen ammattisuunnitelma oli leipuri. Herätys kolmelta aamuyöllä ei kuitenkaan tuntunut kestävältä ratkaisulta (Kummat kengät niin ymmärtää) ja seurasi vaihto haastemiehen hommiin. Melko pian iski kuitenkin kaipuu käsillä tekemiseen ja seurasi pohdintaa kultasepän ja suutarin ammattien välillä. Suutarille oli oppipaikkoja, kultasepälle ei, joten sattuma valitsi suutariuden. 

Liikkeestä on saatavissa myös pöllöin kuositettuja laukkuja ja muita tuotteita

Suutari Haukanvuoren erikoisalaa ovat ratsastussaappaat sekä tanssi- ja steppikengät, joita hänelle lähetetään korjattavaksi kaukaakin. Erityisen mieluisia töitä ovat myös kenkien kauniiksi viimeistely ja lenkkiraudan vaihto. Ei, lenkkiraudalla ei ole mitään tekemistä painonnosto-hölkkäämisen tai lenkkisaunamakkaran kanssa, vaan se on kengän pohjassa kulkeva metallituki, joka pitää kengän kasassa ja muodossaan. Sen vaihtaminen on melko kirurginen toimenpide, mutta erittäin tehtävissä, toisin kuin yleisesti luullaan. Ihan noin vinkkinä.

Itsellenihän kenkien venytysmahdollisuus on paksupohkeisena tuttua, mutta laajalle yleisölle tämä on toinen asia, joka on yllättävän harvan ja valitun tiedossa. Kolmas, minullekin uusi vinkki on kumisaappaiden paikkausmahdollisuus ja etenkin ennakkosuojaus. Myöskään tasa- ja kiilapohjaisten kenkien korkolaputtaminen ei ole tullut itsellenikään mieleen. Taas sitä uutta oppi kenkäihminen!

Etsi kuvasta toinen Söpö Eläin

Entä milloin kenkä on niin toivoton tapaus, ettei korjaaminen enää kannata? Pienen emminnän jälkeen Haukanvuori mainitsee, että kun pohja alkaa murentua, niin silloin alkaa toivo olla mennyttä. Mutta melkein mitä vaan pystytään kyllä korjaamaan, tosin hintaa saattaa kertyä.

Muistelen omaa kokemustani pohjanvaihdosta, kauan sitten. Ensimmäisestä suutarista minut naurettiin ulos ikivanhoine maihareineni, mutta toisessa asiaa tutkailtiin tyynesti ja annettiin hinta-arvio. Käytin niitä maihareita vielä vuosia pohjan vaihtamisen jälkeen. Arvaattekin varmaan, missä se jälkimmäinen suutari oli?

Aivan, Viiskulmassa.

Tällä kertaa testikappaleina olivat Minna Parikan Mimit, jotka ehtivät ottaa vähän kulumaa Viikko Mimeissä -testissä. Uudet puolipohjat ovat täydelliset, tietenkin.